+19

Pysähdys paikka meidän makuun:

Matka jatkuu kohti Hervey Bayta ja Fraser Islandia..

+18

Meitä on ilmeisen helppo lähestyä. Välillä tuntuu, että kaikki pysähtyy puhumaan. Ja kaikki samasta aiheesta. 

Kaikki kauhistelevat sitä kuinka meidän naamat ovat palaneita. 

Ollaan molemmat revitty nahkat meidän poskipäistä, nenästä ja hiusrajasta. Ei väliä kuinka paljon läträtään +50'C aurinkorasvalla, silti päädytään polttamaan herkät hipiämme. 

Ollaan päätetty, että ostetaan jatkossa merelle lähtiessä sinkkiä. Sen pitäis estää palamista, paremmin kuin pelkkä rasva. Sitä saa tosin vaan värillisinä, se näyttää ihan siltä että oltais maalatessa vähän hutastu meidän naamaan. Tai et oltais kiinalaisia kun käytetään sitä keltasen väristä, tai smurffeja käyttäessä sinistä.

Nyt yritetään kaikkemme saada iho taas kuosiin (kuollaan varmaan ihosyöpään), mutta sen ylimääräsen ihon repiminen on niin koukuttavaa. Ei millään antais vaan olla ja rasvata.

No mut, eipähän tarvii käyttää poskipunaa. Ja ranteessa menevät rajat muistuttaa ehkä hiukan rannekorua. Joten jotain hyvää siis kaikessa on.

Ps. Ollaan alettu muistuttaa äitiä ja mumskia. Tultiin aikasin hostellille pelaamaan viittä sataa. Hihii.

Tässä kohtaa homma oli jo hallussa

Aussien vapsu testattu

Aamupala hostellin katolla. Nannaa

Täh, ihan yöstä hirvee sadekuuro kesken auringonpalvonnan. Ei jees. 

Ja Aliisa voitti ylivoimaisesti, oliko se yllätys? NO EI! 

Hahaaa pus mama ja papa 

+17

Paddle, paddle, paddle

Nyt on surffikurssi läpäisty, ja ilmeisen hyvin arvosanoin. Opittiin perusteet sekä saatiin kiitosta nopeasta oppimistahdista. Ihastuttiin kyllä täysin surffielämäntyyliin (nykyään on tukka harjaamatta, kävellään ilman kenkiä, naama valkosena aurinkosuojasta...). Tullaan varmasti palaamaan (ja palamaan) spot X:lle ja suorittamaan 3kk:n mittainen Surf Academy. Sen suoritettuaan pystyy toimia surffiopena. Onko parempaa ammattia olemassakaan? 

Tosiaan ensimmäiset viisi päivää oltiin salaisella spot X:llä, paikassa jossa kaikki pyörii surffauksen ympärillä (jos ei pääse surffaamaan niin katsotaan elokuva Chasing Mavericks kolme kertaa saman päivän aikana). 

Tämän jälkeen kaksi päivää hippien joukossa Byron Bayssä. Paikka on kyllä maineensa veroinen, rannat ja aallot aivan mielettömät!!! Niin oli kyllä myös ihmiset. Tuntui aivan kuin olisi kotiin tullut, väki on super ihanaa ja ystävällistä. Kaikkien huulilla tuntui olevan vain kaksi sanaa "No worries". Jopa ujot suomalaiset uskalsi aloittaa keskusteluja ventovieraiden kanssa, muuallakin kuin Cheeky Monkeyn pöydillä tanssiessa.

Nyt ollaan Brisbanessa. Seuraavana operaationa meillä on pyykinpesu. Meidän pyyhkeet on ollut viimeset 4päivää aivan litimärkiä. Haistaan yleensä pahemmalta suihkusta tullesta kuin sinne mentäessä. Ei edes Victorin opettama pyhkeen puristuskikka auttanut (saati hänen opettama hauska ravijuomapelikään). Käytiin siis ostaan uusi "iso" pyyhe, että voidaan hyödyntää sitä rannalla chillaillen sen päällä. Noh, kun päästiin takas meijän teltalle huomattiin ettei se edes ollutkaan iso. Sinne meni sekin hyvä idea. Mutta ei sentään haista enää märiltä koirilta. 

Ps. Jos joku aikoo lähteä Byroniin, niin kannattaa varata muutama yö Art Factorystä!! Aivan huikea hostelli, järjestettyä ohjelmaa löytyy joka päivälle aboriginaalikierroksista musiikkibingoon. Jos jokaisella hetkellä ei ole järjestettyä ohjelmaa niin lopusta viihdyttämisestä pitävät huolen pihan asukit. Liskot ja kalkkunat on ihan hauskaa seuraa, ja opittiin myös se että ahne lisko osaa hypätä pöydille sekä roikkua paidassa. 

Later! Cool man!

Salainen spot X:

No worries, Byron Bay:

+9

Tänään olikin mielenkiintoisempi herätys. Honkkarilla oli ilmeisesti lähtö tänään, päätellen aikaisesta aamuherätyksestä ja nopeasta syöksymisestä pois meidän pikkukommuunista. 

Kello ei ollut viittäkään kun herätys alkoi soida. Se pirisi, pirisi ja pirisi. Pirisi lisää. Vieläkin pirisee. Kumpikin mietimme mielissämme että seuraava pirinä saisi olla viimeinen. Tosin suomalaiseen tapaan emme kuitenkaan viitsineet mitään sanoa. Joten pirinä jatkui vielä hetken kunnes jenkille riitti. 

"Hey dude, wake up!!!"

Sen jälkeen saimme taas palata hiljaisuuteen ja rauhaan.

Kaiken kaupoilla kiertelyn jälkeen lähdimme kohti Circuit Quirta. Ajattelimme että lippujen ostaminen lautalle oli helppo nakki, mutta toisin kävi. Se osottautui yllättävän vaikeaksi. Meitä heiteltiin pisteeltä toiselle, kunnes lopulta löysimme tylyn naisen jolta saimme ostettua matkalippumme. Tosin aikuisten hintaan koska meidän nuorisokortit ei kuulemma kelpaa. Pyh.

Nyt ei enää kalliimpi lipun hinta haittaa, kun katselee tätä kuvan kaunista maisemaa. 

Manly, tuttavallisemmin mälli, on ehdottomasti ihanin paikka missä tähän mennessä ollaan käyty. Kumpikin sanottiin heti istumaan päästyämme, että tästä tulee vielä jonain päivänä meidän koti. 

Lämpö

Aurinko

Rento fiilis

Bikinit

Kuumat surffarit

Merivesi

Aallot

Valkoinen hiekka

Suolainen tuoksu

Aurinkorasva

Lämmin tuuli

Iloset ihmiset

 =Manly☀️

Aija yritti hymyillä mutta epäonnistui.. 

Hottiksien salakuvausta, hahaa 

Tolppa

Aijan loisto-otos lauttamatkalta. 

Banaanileipä. Herkkua. 

MANLYYYYY

Aijaa hymyilyttää japanilaisten...

Aliisa haaveilee japanilaisista...

+8

Hostelli neitsyyden menettäminen ei ollut yhtä kauheaa, kuin kuvittelimme. Dormimme oli melko skandinaavinen (tanskatjej, ruotsikillar ja me) lukuunottamatta hongkongin jackie chania ja jenkkien maailmanmatkaajaa. Hostelli jäi vähän Arjan luxurylle, sillä nukkuminen alasängyssä tuntui maanjäristykseltä kun yläkerta pyöri unissaan.. Odotuksina oli torakoita sekä sosiaalisuihkuja, mutta hostelli olikin todella viihtyisä! 

Tänään saadaan uus kämppis sillä ruotsi jatkaa matkaansa (ei ensin tunnistettu, vaikka ois pitäny tajuta nuuskapurkeista sängyllä.. Amatöörit) 

Aamupala syötiin Hide parkissa, joka oli täynnä sporttisia ihmisiä jumppatuntineen. Itse tyydyimme mussuttamaan hedelmiä puun varjossa ja katsomaan muiden treenejä. 

Pienen bussipysäkki seikkailun jälkeen, löysimme kiskan jossa myytiin bussilippuja. Täällä suurinosa busseista kello 7am-7pm on prepay-busseja jolloin lippua ei voi ostaa kuskilta. Se kävi hyvin selväksi vihaisen bussikuskin toimesta. 

Bussimatkamme suuntasi Bondi Beachille. Jonka rannalla juuri istumme. Kuvat puhukoon puolestaan

Aika moni on nähny oopperatalon, mutta kuinka moni on koskenut siihen ja käynyt sisällä?? Ainakin me. Siitäkin on todistusaineistoa mutta pidetään se omana.. 

Kuka löytää kuvasta Aijan? Käsi pystyyn

Seuraavan pidemmän reissun kohdekin taitaa olla selvillä, kiitos suomalaisen naisen bussissa. VAROITUS, MAINOSTUSTA LUVASSA: Uudessa-seelannissa working holiday- viisumi on ilmanen, sinne sit vuodeks upeen luonnon keskelle. Kelpaa!!! 

HYVÄÄ YÖTÄ