DAY15

Gosh, tämä päivä on ollut mahtava!!!!

Ensi alkuun easy herätys ja aamupalan metsästys. Löydettiin mangoa granolan ja myslin kera, sekä oikea reissareiden unelma bacon pancakes. Hetken chilli ja sitten loppupäivä olikin yhtä tykitystä.

Kello 11:40 oltiin sovittu treffit Benin kanssa respaan, koska oltiin hitaita hämäläisiä selvittämään kulmakuntia eikä tiedetty missä tavaravarasto sijaitsee. Nätissä jonossa kuljettiinkin hakemaan tavaroita ja matkalla naureskellen sille taakalle minkä 3 ohjaajaa joutuu jakaa jotka saivat harteilleen 14 kiinalaisen joukon.

Me kyllä digattiin meidän kokoonpanosta. Me kaksi, ranskalainen Emily ja hongkongilainen One(jotain), sekä tietysti meidän ihanat ohjaajat ruotsalainen Jörgen sekä saksalainen Benjamin. Jee. Miljoona sydäntä kaikille.

Käsittämätöntä ettei olla tässä välissä saatu aikaseks mennä sukeltaan. Se on yksi parhaista jutuista minkä tiedän. Tänään kyllä todettiin taas että se voi olla myös vaarallista. Pieni paniikki kun maskia säätäessä regulaattori irtos suusta ja alko haukkoa meri vettä. Sain pään kasaan ennen hukkumista, joten hengissä vielä ollaan.

Opittiin taas paljon uutta (ja vanhaa). Muistuteltiin pieniin mieliimme miten varusteet kasattiinkaan ja mitä merkkiä piti näyttää mennessä ylös ja alas. Opittiin myös olemaan pää alaspäin ja tekemään muutakin temppuilua (kuten kaatamaan päällä painoja jotka on pystyssä merenpohjassa), uimaan eripäin aukoista, navigoimaan etc. 

Tehtiin kolme sukellusta ja nyt silmät ovatkin väsyneet kun ei ole pitkään aikaan ollut moisia aikoja merivedessä. Yösukelluskin oli aivan hauskaa, vaikka emme oikein muuta päässeet näkemäänkään kuin merenalaisen kuntosalin sekä hohtavat planktonit (se kyllä tosin oli aivan älytön näky, ei meinannut pystyä lopettaa käsien heilutusta). 

Huomisaamulla meidän täytyy olla varaston edessä 5:50. Sen vuoksi kävimme äkkiä vielä äsken hakemassa aamun gurmee ruokamme, joka on pelkkää paahtoleipää ilman lisukkeita. Ja toivottavasti Jörgenkin mahtuu veneeseen (ei ison koon vaan ihmismäärän vuoksi). Hehe. 

Nyt näkemään unia goatfishistä sekä Aliisan punaisesta kalasta, jonka nimeä hän ei itsekkään muista.

P.S. Tämä päivä oli todiste siitä että meillä tosiaan on OpenWaterit, vaikka priiffauksessa ennen ensimmäistä diveä sitä ehdittiin usean otteeseen epäilemäänkin. 

P.P.S. Mielestäni kaikkien pitäisi tsekata itse itsensä eikä syyttä bubbyä jos ei ole varanaru paikoillaan tai varahappi on niskassa. 

DAY 14

Koh Tao - place to be. 

Nyt mä tykkään tästä. Saavuttiin eilen semmoseen paikkaan että ai että. Niin rentoa porukkaa (noo.. Osa on ja osa ei mut ei ees haittaa) ja että meillä on makee mesta täällä, no okei huone ihan perus ok mutta meijän hotlalta/ravintolalta on merinäköala ja lähtee hiekkaranta. Kyllähän täällä kelpaa oleskella :p 

Iida aloitti heti saavuttuamme ja ruuan syötymämme oppitunnit. Ollaan nimittäin saatu iida houkuteltua sukellusmaailmaan. Iida suorittaa Open water-kurssin ja sit päästään yhdessä sukeltamaan 8) 

Me päätettiin vähän extemporeekin suorittaa kanssa Advance -kurssin jollon päästään sukeltamaan 30 metriin. Onneks saadaan myös uudet sukelluskortit koska ne aikasemmat on niin hiton rumat. Eipä niitä oo onneks joutunu esittelemään:D 

Iidan ollessa ensimmäisellä oppitunnilla päätettiin samantien mennä tarkastamaan meijän rannasta lähtevä vesistö snorkkeleilla. Ja löydettiinkin vaikka mitä!! Esimerkiks narskuttavia papukaijakaloja(?), nemoa etsimässä nemon kaveri mutta erivärisenä, merisiili, jättirapu valtavan kiviharniskansa kandsa ja vaikka mitä kaikkia tuntemattomia kaloja ja otuksia!! :)

Käytiin tsiigaamassa meijän lähiympäristö ja ostamassa jokasella hervottomat tonkat vettä. Tavattiin semmonen suomalainen jäbä ja sen joku irakilainen kamu luuli mua (Aliisaa) 15 vuotiaaks, no joo eikait siinä, emmä vaa tiiä että voiko sen tässä iässä ottaa mitenkään imartelevasti mutta onneks Aija ja Iidakin näytti kuulemma 18 vuotiailta xp 

Ilta menikin kotiläksyjä tehtäessä jotka meijän hauska saksalainen sukellusope meille anto (en muista hänen nimeä, vai oonkohan edes kuullut sitä?). Vähän meinas turhautua jo kun joka sivun jälkeen aukes uus sivu täynnä typeriä kysynyksiä. Tuntu että ne ei lopu koskaan! Mutta onneks meitä oli kaks, yksin tehtäessä siinä olis menny varmaan ainakin 3 tuntia :( 

Mutta palataan myös eiliseen ja Koh Samuihin. Ihan kiva mutta ihan liian turistautunut. Kallista ja liikaa ihmisiä. Rannoilla ei mahtunut edes katsomaan vasemmalle. 

Paitsi meijän pihassa

Päätettiin Aijan kanssa vuokrata skootteri ja lähteä kiertämään saarta iidan jäädessä bungalow vahdiksi. Saatiin kaupat ja skootteri alle joka ei välttämättä ollut paras mahdollinen, mutta pidettiin kiinni meidän motosta joka on: low budjet. Etu rengas oli lievästi ja kauniisti sanottuna hieman tyhjä joka aluksi aiheutti ongelmia ja pelkoa mutta onneksi siihen tottui. Ja Aija luottaa kyllä hovikuskiinsa 100% 

Meillä ei ollut juurikaan suunnitelmaa minne mentäisiin ja mitä haluttaisiin nähdä. Paitsi muumioitunut munkki ja samuin pisin vesiputous olis kiva nähdä, ja se yks 'salainen' ranta ja ehkä päivämarkkinat ja iltamarkkinat tottakai myös. Ainiin unohtamatta puhvelikisoja ja tescoa. Näistä löysimme sekä ilta että ehkä päivämarkkinat. Ja kyllähän me tesconkin ohi ajettiin

Meillä oli kartta mukana mutta tulimme tulokseen että karttaan ei ole merkitty kaikkia teitä sillä emme olleet vähän väliä kartalla. Vaikkakin Aija olikin kiitettävä kartturi. 

Ensiksi päädyimme Big Buddhan luokse joka oli kyllä hulppea ja todella nätiksi laitettu ympäristö. Ja turisti rysä! Kävimme aamupala smootheilla ja tunsimme olomme huijatuksi kun smoothie maker laittoi jotain makusiirapin tapaista molempien smoothieihin! Vaikkakin olikin todella herkullista. 

Lähemmäksi emme päässeet sillä olinme pukeutuneet siveettömästi toppeihin ja shortseihin. 

Seuraavana halusimme löytää rannan. Ja löysimmekin mutta harmiksemme vesi oli niin korkealla että emme halunneet jäädä makoilemaan 

Jatkoimme matkaa jonnekkin ja päädyimme view pointille 

Päädyimme taas rannalle 

7 eleveniin 

Rannalle pelailemaan korttia. JA TAAS, mummon antamista pelikorteista meinasi tulla riitaa kun venäläinen tuli ensiksi venäjäksi kysymään ja korjattuamme asian että emme ole venäjältä hän kyseli mistä olemme kyseiset pelikortit saaneet/ostaneet. Kyseinen ranta oli täynnä venäläisiä. 

Tämän jälkeen kutsuikin jo iltamarkkinat jossa maistoin mustekala varrasta 

Ja pääsimme antamaan Rollareiden biisejä vetävälle jäbälle vähän parempaa musaa, elikkä iskän levyn tietty! 

Sit syötiin vielä vohveli ja otettiin nugetit mukaan ja lähettiin etsimään meidän majapaikkaa

Käytiin myös syömässä Aijan miljoonannen Pad Thain ja ajeltua vaikka missä! Kivaa välillä pitää myös päiviä jollon ollaan Aijan kans ihan vaan kahestaan

Oli muuten kreisi kuu kun päästii takas 

Ainiin ja Aijan onneton hattu. Hyvä ostos olikin maailman surkein ostos. Liian iso, ei pysy päässä, narut irtoilee, hattu lentää, naru irtoo, naru katkee, hattu tippuu kalamarkkinoiden lattialle ym ym ym 

Pelastettiin myös yhden koiran päivä. Miten voikin ite tulla niin iloseks auttamalla toista. 

Aijan yöllinen rukoiluhetki

DAY 12

Kello on vasta 12 ja ollaan herätty, selvitty full moon partyista, pakattu, menty veneellä, vaihdettu saarta ja nyt istutaan villamme terassilla Koh Samuilla n. 0,5m päässä vedestä odottelemassa aamupala/lounasta. Tässä näkymät juurikin tällä hetkellä:

Mutta nyt muutama päivä taaksepäin elikkä JOULUAATTOON!! Joka tavallaan oli meille aivan normaali päivä, sillä meidän jouluhan oli jo muutama viikko sitten. 

Jouluaattoaamu alkoi epätavallisesti kävelyllä kohti pesulaa eikä joulupukin kuumaalinjaa kattoen. Sen jälkeen saatiin hyvään hintaan skopat ja lähettiinkin samantien kaupan kautta ajamaan kohti tuntematonta. 

Aliisan unohtuneen puhelimen ja kuumottavan tankkaustilanteen (tankatakko 91 koska tankissa lukee niin vai 95 koska vuokraaja sanoi niin??!?) jälkeen päästiin vihdoin pois tutuista ympyröistä.

Hetkeä myöhemmin löysimme itsemme ajamasta huonoa tietä ylöspäin päästksemme vesiputoukselle. Kun pääsimme ylös veden äärelle suumme kääntyivät kaikilla ylös päin. Veden äärellä oli muutama liaani, joilla pääsi hyppäämään putouksen muodostamaan "altaaseen". 

Seuraavana tavoitteenamme oli löytää ranta. Löysimme rannan ja samalla kasan venäläisiä, mutta se ei meidän mieliämme haitannut. Nautimme auringosta, eväistämme, kookospuuhun ripustetusta keinusta sekä lämpimästä merivedestä. 

Viimeisenä ilman-karttaa skootteriseikkailun kohteeksi muodostui view-point. Oletimme että se on helposti kavuttavissa oleva mäen nyppylä mistä näkee merelle. 

Todellisuudessa olimme väärässä. Jouduimme jättämään skootterimme autotien laitaan ja tarpomaan jalan ylös. Kuljimme arviolta kilometrin ylös alas vuoren rinnettä, ennen kuin saavutimme kohteemme. Kohde, jota luulimme yleiseksi paikaksi olikin erään keski-ikäisen miehen koti. Sieltä tähystelimme kiikareilla rannalla olleita uijia ja kelpasi juoda coca colaa. Tämä mukava mies kertoi asuneensa seitsemän vuotta rinteillä. Hän oli kovin ystävällinen, hyttyset olivat syöneet Aliisan jalat läpikotaisin (niin hyvää verta ettei ketään muita syöty) ja hän antoi oudusta purkista kellertävän väristä ainetta ja katkaisi puusta (ehkä aloevera?) oksan ja käski hieroa sillä pistoskohtia. Muutaman tunnin päästä pistokset olivat jo kadonneet!! Emme mekään pahitteeksi ottaisi jos joka aamu voisi herätä moisiin maisemiin.

Matkalla takaisin skoottereillemme alkoi satamaan, ja aika hiton rankasti. Päätimme ajaa sadetta pakoon takaisin hotellillemme. (Ainiin ps oli vähän kuumottavaa ajaa kun skootteri piti todella outoa ääntä heti kun ajoi 30km/h kovempaa, mikään ei auttanut vaivaan. Edes uuden eturenkaan laittaminen) 

Jouluaattopäivän lopuksi olimme sopineet menevämme juhlaillalliselle, Aliisa ja Iida olivat päättäneet tilata kalaa ja olimme sopineet ettei tänään katsella hintalappuja. Etsiskelimme tovin paikkaa merenrannalta ennen kuin päädyimme tähän kyseiseen ravintolaan. 

Saimme hyvän pöydän ja olimme lopulta onnistuneet tilata ruokamme, kunnes ääni viereisessä pöydässä pyytää meitä pelaamaan korttia heidän kanssaan. Vietimme siis jouluaattoiltamme pelaten korttia etelä-afrikkalaisten poikien kanssa. Jouluillallinenkaan ei ollut perinteisin, cashuwkanaa ja riisiä.

Istuimme siellä kauan sen jälkeen kun olimme saaneet jo syödyiksi.

Jossain vaiheessa kiitimme poikia seurasta ja päätimme lähteä hotellillemme nukkumaan. Nousimme skoottereihimme ja lähdimme matkaan. Jälleen sateista tietä ajaessanne (lue: kaatosade) havahduimme. "Emme muistaneet maksaa!!" Saimme hullut naurut. Tilasimme tähän mennessä kalleimmat ateriamme ja emme rehellisesti muistaneet maksaa niitä. Aliisa synnittömänä ihmisenä olisi halunnut kääntyä maksamaan laskua mutta adrealiini vei voiton (vai aijan ja iidan räkäset naurut?) 

Joulupäivänä sitten otimme vain iisiä rantsulla. Kävimme syömässä "gala-dinnerimme" ja sen jälkeen pesimme hiukset. Meikkasimme myös kerrankin naamamme ja lähdimme kaljakauppaan. Oli koittanut päivä ja syy miksi olimme ko panangille tulleet. Full moon party. 

Aloittelimme pelaamalla korttia hotelliltamme löytämien tyyppien kanssa. Se oli hauskaa. Maalasimme bodypainteillä. Nauroimme. Puhuimme jopa ruotsia. (Lue: Aija) (Esitteli Aliisakin itsensä ruotsiksi kylläkin) 

Sitten otimme taksin kohti tätä surullisen kuuluisaa tapahtumaa. Heti alkumetreillä hukuimme toisistamme. Kokemus oli hieno, ihmisiä mielettömästi ja kuu loisti kirkkaana. 

Annetaan kuvien puhua puolestaan. 

Paikallinen poitsujen futisturnaus, kuten kuvasta näkyy

Koirakuiskaaja antaa turvaa ja yösijan ja namuja 

Söpö down-Matt maalasi Aliisalle oman nimen ja sydämiä

Aijan hieno leijonakuningas taideteos Aliisan reidessä 

Tässä taas Aliisan upea tiikeri taideteos britti-Matt'ille 

Valitettavasti nähtävästi videoita ei pysty tänne laittamaan joten joudutte tyytymään noihin kahteen kuvaan full moon partyista :/ 

Uus koirakaveri johti meidän joukkoa uljaana ainakin kilometrin verran, ovelle saakka. Kunnon herrasmies. 

Crazy eyes 

Summa summarum. 

Joulu tänä vuonna oli huikea ja hieno. Huikeaa ja hienoa on viettää joulua myös rakkaimpiensa kanssa, mutta tänä vuonna se oli erilainen. Tänä vuonna joulun tunteen tekivät ystävälliset ihmiset jotka toivottivat tuntemattomille hyvää joulua, ihmiset jotka kulkivat tonttu hatut päässä (myös silloin kun olivat kiteemässä) sekä muoviset joulukuuset. Joten hyvää joulua näin myöhässä kaikille jotka tätä tekstiä lukevat!!! Ensi vuonna taas mitä todennäköisimmin olemme aattona kotona menossa joulusaunaan ja leipomassa pipareita odotellessa originaalia jouluateriaa.