AI

Ohoi!! Radiohiljaisuus on päättynyt.

Päätäni on pyöritetty niin monella ohjelmanumerolla, etten pysy enää itsekään perässä. Olen ollut täällä tosiaan vasta viikon, mutta se tuntuu jo melkein vuodelta (älkääs nyt luulko että tämä olisi huono homma ja että olisin kerennyt päästä jo kyllästymään, ehei). 

En muista olenko ehtinyt jo aikaisemmin ehtinyt hehkuttaa MAHTAVIA työkavereitani, mutta jos en ole sitä vielä tehnyt niin tästä se sitten lähtee. 

Meidän tyttöjen tiimi koostuu tällä hetkellä kahdesta tytöstä mun lisäksi. Ne on kyllä kuin yö ja päivä, joka on musta vähän hassua. Meitä valittaessa tärkeetä nimenomaan oli et oltais samanlaisia ihmisiä, joiden arvomaailma koostuu pääosin samoista aihealueista. Mun mielestä tää tekee kaikesta vaan mielenkiintosempaa, ja yleensä silloin kun naisia on enemmän kuin yksi niin on palaset jo kohdillaan pieneen "kissatappeluun". Okei tappelua ei ole vielä tapahtunut...

     ... Mutta eilen kun vapaapäivänä mentiin hengaileen BeachHouselle siinä toivossa että Gustav saisi videoprojektorin asetettua ei kynsien esiin vetäminen ollut enää kaukana. Erehdyin hetkeksi menemään keittiöön tekemään leipää ja unohtamaan roolini Pyhänä Sovittelija Yrjäjänä. Kun tuun takaisin ihanalta tuoksuvan kokojyvä paahtoleipäni kanssa jonka päällä oli kermajuustoa (tuoksu mieltsiltä!!!! Glutenfree Gustavkin meinas tulla repii sen käsistä), niin kirmaa toinen tytsyistä jo yksin rannalle. 

Se oli kyllä aika outo tilanne. 

Epämiellyttävä. En tykkää että ihmiset kohtelee toisiaan huonosti. Eka mäkää en oikei välittäny mun roomiesta, mutta mitä enenmmän toi toinen kiroo sitä, niin sitä enemmän mä oon alkanu pitää siitä. Mutta aina en kyllä tiedä mitä mun pitäis hänelle vastata. Yleensä sanon "yeah". Ei ois kiva jos ois ite siinä tilanteessa. Vaikka tänään sain kuulla omaavani "rest in bitch"-naaman (näytin siltä kuulemma kun yritin välttyä joutumasta  t a a s  jonkun feissarin kynsiin. Oon kyllä oppinu jo aika paljon, esim sen että Tunisiassa naiset joutuu mennä raiskaajiensa kanssa naimisiin. Ihan järkyttävää!!!). Mutta pointtina oli se että toivottavasti en näytä tolle mun raasukämppikselle samanlaisita naamaa. En halua että se luulee et vihaisin sitä vaikka meillä erilainen huumori onkin.

Okei tää en nyt kuulosta miltää hehkutukselta. Mut ihmiset täällä on oikeesti ihan huippui!! Kaikki noi "oikeet" työntekijät on ihan älyttömiä. Ne on niin sydämellä kaikessa tässä mukana. Ja kaikki niiden kaverit tuntuu ihan omilta kavereilta. Tuntuu hassulta mennä vaan meren yli ja huomata kuinka erilailla asiat voikaan olla. Täällä uudet ihmiset kohdataan mielenkiinnolla, eikä peläten siinä uskossa että he hakevat vain jotain hyötyä läsnäolostasi. 

Eilenkin kun meillä oli vapaapäivä niin lähettiin BeachHouselle. Niin hauskaa meillä siellä on (tai sit meillä ei oo mitään tekemistä xd). En aina oikein tiedä koska oon vapaalla ja koska töissä... Yks päivä lähettii kesken työpäivän suppailee, toisena taas huomattiin että "ei hitto meidänhän pitäis olla jo kiinni". Oon vihdoin löytäny työn mikä ei tunnu työtä. Ei oo kertaakaan ottanu päähän herätä aamulla ja lähteä kävelemään kohti bussia. Okei okei, tiedän et oon ollu täällä  vasta viikon mutta silti. Ei mulla oo ennen tämmöstä tunnetta ollu. 

Oon myös oppinu paljon kaikkea uutta ja siistiä!!!!

Esimerkiksi:

-PÄÄLLÄ SEISOON SUPPILAUDAN PÄÄLLÄ

-Indo-boardaa kaks päällä

-Leikkaan vesimeloonin fiksusti

-Avaan iphonen sim-kortti luukun korviksella

-Kiinnittään ja ottamaan pois kiteleijan naruistaan

-Oppinut hätätoimet jos haluaa päästä eroon leijastaan

Tossa nyt vaan muutamia mainitakseni.

Pää lyö tyhjää.

Mielessä kiintää ja tuleva viikonloppu. Tiedossa on ainakin palju bileet ja ehkä yhden rantavaarin grand openinki-pippalot. Haiskahtaa rommikolalta.

Tänään on ollu kyllä tosin aika yksitoikkoinen päivä. Pohdin kaks tuntia meenkö yhteen niistä ruokapaikoista, jonka oon rankannu mun "must"-listalle vai meenkö vaan willysiin koska oon oikeesti vähä kipsu. Päädyin kauppaan ja tein sikke hyvää mustapapuselleripersilja settiä!!! Mut kävelin myös keskustaan ja ilahduin taas huomatessani kuinka kompakti kaupunki tämä oikein onkaan. Tykkään kyllä Malmöstä, se on yllättäny mut itsenikin kuinka kiva tämä oikein on. Ja ei tämä murrekkaan ole ymmärtämistä haitannut. Ja ihmiset osaa hymyillä! Kuinka mahtavaa.

Jag är glad. Just här, just nu.