No siitä selvittiin ja päästiin hostelille ehjin nahoin tietullien kovista maksuista huolimatta. Saavuttiin mestoille kahdeltatoista anellen että päästäis sisään ja suihkuun venatessamme seikkailija Iidan saapumista paikalle. Ei päästy, koska edelliset ei ollu buukannu itseään ulos ja siivoojat oli lounaalla niin se oli ehdoton no-no situation. Päätettiin lähteä etsimään kauppaa, huonolla menestyksellä käännyttiin takaisin ja päätettiin mennä vain hostellille syömään, istumaan ja totettelemaan kuumaan säähän.
Yhtäkkiä tuttu naama vilahtikin ikkunassa ja tajuttiin että Iida oli päässyt mutkikkaan taksimatkan jälkeen perille New Road Guest Houseen.
Syöminkien ja bookkingin jälkeen lähdettiin päättömästi kävelemään, jonkun hyvän ja hienon toivossa. Sen jälkeen kun olimme kävelleet hyvän matkaa suu auki ja silmät pyöreinä, löysimme ostoskeskuksen josta löytyi mustien hampurilaisten lisäksi kova puheinen paikallinen nainen.
Hänen innostamanaan lähdimme tuktukin kyydillä toisaalla sijaitsevaan turisti informatioon, josta löysimme itsemme vielä useiden tuntien jälkeenkin. Sen jälkeen kun olimme saaneet vekslata ja vaihtaa mielipiteitämme lievästi sanottuna useaan otteeseen, saimme purtavaksi uuden ongelman. Maksamisen. Miten maksaa, miltä kortilta, miltä tililtä, miksi ei saa automaatista rahaa, miksi Aliisa vaihtaa turvarajojaan neljänteen otteeseen, miksi Iida soittaa paikallisesta lankapuhelimesta OP:lle, miksi Aija nauraa vieressä? Sanotaanko lyhyesti näin että kaikki ei ole aina helppoa mutta sitäkin palkitsevampaa.
Lopulta tuntien jälkeen päästiin ulos liikkeesta istui ulkona vieläkin sama kuski joka meidät oli sinne vienytkin. Hänen kanssaan tuli hientä vääntöä "bensan tankkaamisesta ja 5minuutista" mutta se saatiin selvitettyä ja sen kunniaksi päätimme käydä juhlistamassa tätä voittoa ruokakojuilla.
Ensi kerralla voi yksi chili olla aivan riittämiin.
Mummo olis ollu kova vastus mutta onneks kerrankin voittajana on helppo hymyillä terv. AL
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti