DAY 9

Lautta lipuu pimeässä hitaasti kohti päämäärää Koh Phangania. Hetkeä myöhemmin kuulemme vauvan itkua ja apinan näköinen söpö vauvatyttö ilmestyy näkökenttäämme. Ilmeisesti häntä pidättelee jokin muu kun oma äiti sillä vauva ei lopeta itkuaan. Tässä kohtaa vauvakuiskaajan (Iidan) tuntosarvet nousivat pystyyn. Ja melkein samalla sekunnilla itkun sijasta kuuluukin naurua. 

Kaikilla taitaa olla kutsumuksensa. 

Mulla on ristiriitaset ajatukset. Mulla on bisnesidea, tai siis kaksikin mutta ne on aivan erilaisia. Loistava kahvilaidea vs eläinten kuntoutus ja pelastusoperaatio. Eläimet on täällä niin surkeessa jamassa, haluisin pelastaa jokaisen, ostettiin tänään Aijan kanssa koiran ruokatikkuja mitä jaellaan onnettomille koirille. Haluisin myös pelastaa tän maapallon, voisin jakaa mun maailmantietämystä ja ajatusmaailmaa kaikille ja sitten kaikki vois olla onnellisia ja sovussa. Mutta ilmeisesti se ei ole niin helppoa. 

Tällä hetkellä ollaan siis Koh Phanganalla. Koh Samuin ja Koh Taon välissä. Ja tästä alkaakin hyvä tarina

Lennettiin Chaing maista Bangkokin kautta Surat Taniin, bussilla Surat Tanin lentokentältä satamaan, satamasta lautalla tänne Koh Phangangiin ja satamasta hotlan taxilla hotellille. Kaikki hyvin. Vaikkakin matkustettiin aamu 6 sta puol kymppiin illalla. Nää kaikki, niinkun tulevatkin 1.1.2016 saakka olevat majotukset ja kuljetukset on varattu aikasemmin jo Bangkokista turistimestasta jonka nimeä en edes muista mutta sitä kannattaa välttää. Varauksia tehdessä kaikki vaikutti hyvältä ja luotettavalta, hotellimme hintaan piti sisältyä joulupäivän kolmen ruokalajin illallinen. Kuitenkin kirjautuessamme sisään respamuikkeli ilmoittaa että Jack oli soittanut heille aamulla ja ilmoittanut että emme olleet maksanut illallista ja siitä tulisi 450bathia lisää per naama maksettavaksi. Vaikkakin olimme maksaneet monta sataa euroa jo kaikesta. Aakulan tytöillehän ei ruveta ryppyilemään eikä hyytisen flickallekkaan. Tästä taisi yllättyä jopa respatyty ja yritti rauhoitella meitä ja pyysi meitä tulemaan seuraavana aamuna takaisin ja soitettaisiin turistimestaan ja selvitettäisiin asia. 

Ilta menikin googlettaessa, äitille tekstailtaessa ja nordeaan soittelemisessa. Googlettaminen johti Aijan kauhunvaltaan, sillä siellä puhuttiin kyseisen turistifirman yhteydestä burman mafiaan. Ja päädyimmekin laittamaan roskakorimme oven eteen jos perässämme on mafia ja joku yrittää tunkeutua sisään. Ihan hyvä idea. En vaan tiedä miten se pieni roskakori oven edessä ketään estelee.. 

Rupesimme ajattelemaan että kaikki on huijausta ja yhteydessä toisiinsa, ehkä tosiaan meitä yritetään jallittaa. Suihkusta ei tullut kuin kylmää vettä, aamupala ei kuulunutkaan hintaan, penkki meni rikki heti kun istuin siihen ja kaikkien muiden huoneiden terasseilla oli riippumatot paitsi meillä ja respajäbä sanoi vaivautuneesti siitä kyseleässämme että saamme sen ehkä huomenna. Miksi? Onko tämä kaikki jotakin juonta? 

Sitä en tiedä mutta todellakin epäilen. 

Aamulla olimme saaneet yhteyden Premiin, joka lupasi auttaa meitä asian kanssa jos se ei selviä englannin kielellä ja turisteina. Sitä ei onneksi toistaiseksi tarvittukkaan sillä aamulla respaan mennessämme tyty sanoi soittaneensa Jackille aamulla ja hän kertoi että haluaa meidän olevan iloisia että hän tarjoaa meille tämän joulupäivän illallisen joten emme joudu maksaa mitään lisää, hän maksaa. Kaikki oli yhtäkkiä kunnossa. Tätä en henkilökohtaisesti itse ymmärtänyt enkä ymmärrä vieläkään. Kai hän tajusi että saa pahasti nokkiin yrittäessään viedä meidän rahoja. Tällä hetkellä siis loppu hyvin kaikki hyvin. Vaikkakin tulevaa ei voi ennustaa. Mutta pysymme positiivisina ja tästä eteenpäin googletamme jokaisen asian ennen maksua. Tän kyseisen firman nettisivut oli feikit eikä toiminnassa ja google oli täynnä samanlaisia tarinoita.  

 Aamupalalla/lounaalla ollessamme tapasimme suomaisen tytön joka vahvisti muidenkin Jackin puheiden olleen hieman pötyä. Jack ilmoitti että on mahdotonta saada majoitusta nyt joulun sekä uudenvuoden alla sillä paikallisetkin matkustaa ja on high season ja että hinnat on monin monin kertaiset. Ja että mihinkään majapaikkaan ei pääse täällä phangangalla majottumaan alle 4 yöksi sillä 25päivä on full moon partyt. Kylläkin pystyy, ilman mitään ongelmaa. Ja toisekseen suomitytön koko hostellissa oli yksi (1) poika hänen lisäkseen yöpymässä. 

Ei voi mitään. Nyt on ihan mukavaa. Ehkä aurinkokin paistaa huomenna kun mekin ollaan iloisia, ja sitä paitsi kyllä meidän suihkusta tulee myös lämmintä vettä. Aija ei vaan osannut säätää sitä. Ja makaan tällä hetkellä meidän terassilla riippumatossa ja en kuuntele vaan kuulen aivan järkyttävää musiikin pausketta. En edes kuule vaan mut pakotetaan menettämään kuulo sillä äänen taso ylittää reilusti sallitun kuuntelu volumen. Mutta ihan hyvää musiikkia. Varmaan kaikki muut onkin tossa altaalla bilettämässä paitsi me. Paitsi oonhan mäkin periaatteessa, sillä allas on noin 10 metrin päässä mun riippumatosta. 

On kyllä ihan siisti hotelli myös, tai siis tää on vissiin hostelli kylläkin. Meri on noin 30metrin päässä mun riippumatosta ja noin 0,5 metriä hotellin kivetykseltä. 

Mun toimiessa koirakuiskaajana, Aija ja Iida kävikin jo polskimassa meressä. Mä olin mielestäni tarpeeksi jo kastunut päivän rankkasateiden ansiosta että päätin ottaa muutaman koiran tikun mukaan ja etsiä koiria. Kaikki tikut meni ja koirista tuli mun kamuja. 

Elikkä kaiken kaikkeen hyvä päivä. Ja syötiin myös sairaan hyvää jäätelöä, ne tekee sen sielä paikassa ite. 

Tän yhtiön nimi oli ehkä tong chai tour jos muistan oikein.