DAY 31

Saavuimme Bangkokiin heti aamutuimaan. Emme ottaneet (heti ensimmäistä kyytiä) (älykköjä) vaan kävelimme parkkihalliin ja otimme julkisen taksin. Joka oli tottakai halvempi. Taksikuski ei joko tiennyt hotellin sijaintia tai ei uskonut meidän yöpyvän siellä: olimme nääs matkalla neljän tähden hotelliin aivan bangkokin keskustan ytimeen. Muutaman puhelinsoiton jälkeen saavuimme oikeiden ovien eteen. Taas vastassamme oli epäröiviä katseita. 'Mitä nuo kaksi täällä tekevät'?? Laukkupoika ottaa reppumme ja meidät johdatataan suuren aulan ja kirkkaiden valojen läpi receptioniin. Hauska jäbä ei niin hauska nainen hoitavat sisäänkirjautumisemme antavat avaimet ja lähdemme kohti puhuvaa hissiä. Vastassamme on järkytys: meille todella on varattu huone. Ja meidät hyväksyttiin asiakkaiksi. Avaamme huoneemme oven  ja vastassamme on king size sänky ja nappia painavalla toimiva verho. Piccolo opetti meitä laittamaan valot päälle. Huomasi kyllä että olemme viettäneet viimeisen kuukauden hostelleissa ja guest houseissa sillä emme muistaneet että avain pitää laittaa avainlukkoon saadakseen valot päälle. Alku hämmennyksen jälkeen aijalle tuli kova wc hätä. Pöntölle istuessaan hän käänsi katseensa oikealle ja huomasi siinä olevan pönttötietokone. Pönttö hoiti pyllyn lämmityksestä pesuun(todellakin pesun). Ja aliisan kohdalla myös seinien pesun sillä en muistanut laittaa water pressurea alemmas ja lensit paineen johdosta ilmaan (vai järkytyksestä) jolloin pönttö hoiti myös koko wcn pesun. Puhtain pyllyin päätimme lähteä katsastamaan bangkokin ostosmahdollisuuksia. Myöhästyimme shuttlebussista 10minuuttia joten jouduimme kävellä. Jos olisimme tienneet kuinka paljon kävelyä illan aikana tulisi, olisimme ehkä jättäneet välistä. Sillä. Päätimme kuitenkin lähteä menetetyn 551bathin kahvilahetken jälkeen katsastamaan skybaarin. Vaikka sitä hieman jo epäröimme syötyämme tämän kyseisen 551bathin. (Vat ja tarjoilulisä pitäisi kieltää lailla). 

T1= tarjoilija T2=tarjoilija AA=aliisa ja aija 

T1: "Are you here for drinks or dinner?"

AA: "Drinks"

T1: "Okay great, follow me please!" 

*following her to the roof skybar*

T2: "Would you like to start with champange, we have.. *plaaplaaplaa*"

T2: "Or would you like some wine?" 

AA: "Maybe wine"

T2: "Okay, here is the wine menu"

AA: "Thank you" 

.............. (Tässä vaiheessa huomaamme hostellilla olleen naisen olevan oikeassa.. Halvin viini lasi todellakin on 710bathia.. Suut loksahtavat auki vaikka yritämme pidätellä) 

*Thinking about should we take cokes (cheapest from the menu) or just one coke? What should we do?* 

T2: "Are you ready to order?"

AA: "Mmmm....  Mmm.... We'll think about it for a moment..."

T2: "We also have cocktails if you prefer them. Would you like to see the menu?"

AA: "Ooouuuuuu... Coooool..." 

*looking to each other to the eyes*

*Giving the menu back* 

AA: "Okay, we'll think about it for a moment.."

T2: "Okay" 

....Muutaman valokuvan jälkeen... 

T2: "Are you finished?"

AA: "Yes, thank you" 

*Walking silently back to the elevators*

Eipä tuu joka päivä olla ihmettelemässä hangover leffan skybarissa kallista drinkkilistaa ja vaivihkaa ottamaan muutaman valokuvan ja nolosti poistumaan ostamatta mitään. 

Todellisuudessa tavoitteenamme oli mennä eri skybaariin kun tähän kyseiseen. Aijan navigointi taidoilla päädyttiin kuitenkin harhaan mutta huomattiin olevan alkumatkan huudeilla jossa tämä skybar sijaitsi. Poistuessamme sieltä päätimme suunnata samaan kahvilaan jossa pelattiin rummikubbia ekana vai tokana päivänä. Aija jätti mut valitsemaan ja suuntasi pöytään ja paniikin omaisesti otin vaan jäbän suosittelemaa mansikkasmoothiee. Ja kyllä kannatti!! Ja säästettiin monta sataa 

King size sänky oli oikein pehmeä ja mukava ja aamulla herättäessämme silmiin ilmestyi sydämet. Kauan odotettu hotelliaamupala odotti meitä alakerrassa!! Saimme pöytiin ohjauksen. Havaintoja aamupala salista: paljon kiinalaisia/korealaisia/thaimalaisia tai jotain niiden sekoituksia, paljon hedelmiä, riisiä, thairuokaa, pekonia, kiinalaisia outoja palloja, EGGSTATION, jälkiruokaa, nuoria työntekijöitä, croissantteja jaaa PANNUKAKKUKONE. Nappia painamalla kone valmisti 2 pannukakkua suoraan juuri vaan minulle. Ja päälle sai laittaa nutellaa tai mitä ikinä halusikaan. Nam! 

Kakut olivat hienoinen pettymys ja tyhmä kiinalainen tyttö tiputti ottimen laittaille ja kehtasi laittaa vielä takaisin paikalleen. Onneksi siivooja oli tarkkana ja huomasi tilanteen. Myöskin se että kaakaosta olisi joutunut maksaa hieman lisää harmitti Aijaa. Pekoni oli erittäin hyvää.

Aamupalan jälkeen annettuamme ruuan hetken sulaa päätimme lähteä tekemään viimeisiä ostoksia ja syömään viimeisen kerran katuruokaa. 

Mandarin hotellin laukkupojat olivat todella hauskoja ja mukavia. Tyhminä suomalaisina ei tiedetty pitikö antaa tippiä vai ei. Ei annettu. Vaikka olisi paljon ansinnutkin. Halusimme välttää uudestaan nolon tapahtuman joka kävi balilla kun annoimme vahingossa tietämättöminä suomalaisina n. 10senttiä tippiä laukkupojille. Se oli ilmeisesti liian vähän ilmeistä päätellen.. 

Aika koitti ja meidän piti lähteä kohti lentokenttää. Meillä oli kovat vaatimukset tuktukia metsästäessä. Tuktukista piti löytyä: musiikkia, jouluvalot ja koristeet, hyvännäkönen kuski, tai edes hauska ja halpa, korkeintaan 100bathia. 

Kriteereistä täyttyi loppujen lopuksi 1. Kuski vei meidät päämääräisesti jonkin laiseen museoon eikä skytraille niinkun pyydettiin. Ja hauskuus irtosi kuskin räkäsestä naurusta kun tajusi ymmärtäneensä väärin. Loppujen lopuksi päästiin turvallisesti skytraille ja loppujen lopuksi lentokentällekkin.

Bangkok-Kuala lumpur lennon hieman pelonsekaisista tunnelmista huolimatta päästiin turvallisesti perille. Lennolla ilmeni suurimmat turbulenssit koskaan. Naapurikamulta lensi kirjat lattialle ym. Voin myöntää että vähän alko jännittämään.

Äskön lennettiin n 13 tuntia luksus paikoilla väli Kuala lumpur-Amsterdam. Oltiin innoissamme jo siitä että meidän paikat oli 37A ja 37C elikkä reunapaikka??? Miten voi käydä niin hyvä säkä. Joka aikasempi kerta ollaan oltu keskirivistön 5 penkin paikoilla. No mutta ilta parani entisestään. Kone oli niin tyhjä että pystyi vaihtamaan paikan 5rivistökle jossa oli vaan 1 jäbä istumassa reunassa. Elikkä sain omakseni 3 penkkiä, 3 tyynyä, 3 peittoa ja 3 tietokoneen näyttöä. Aika menikin älyttömän nopeasti nukkuessa vaakatasossa, lukemalla kirjaa, syömässä, pelaamalla tetristä ja kuuntelemalla musaa. Vaikka Aija tuli pelottelemaan lennon lopussa juuri ennen laskeutumista että hänen takana istunut kiinailainen pääsi ohjaamoon (lirkutteli stuertin kanssa koko matkan) (jonka takia aija sai huonoa asiakaspalvelua) ja epäilee hänen olevan joku pommittaja. Onneksi laskeutuminen taisi olla paras minkä olen tuntenut koska sitä ei meinannut tuntea ollenkaan. 

Nyt istumme Amsterdamissa vielä 3 tuntia odottamassa lentoa kotiin. Toivottavasti suomessa on lunta. Ja kuulemma onkin. Täällä sataa.. Turvatarkastus tunnistelijanainen sanoi olevan tyytyväinen asuessaan amsterdamissa eikä suomessa.