DAY6

Tämä päivä lähti käyntiin aikaisella herätyksellä. 

Kello soi 6:30 ja siitä oli ampaistava suoraa hammaspesulle ja aamupala-salaatille, että jaksaisi käynnistää moottorinsa niin että olisi valmis seitsemään mennessä. Tai niin me luulimme. Kuskimme taas luuli varttia vaille seitsemän, ja tuli häiritsemään hiljaista aamupalahetkeämme. Söimme rivakasti loppuun ja ampaisimme autoon. 

Ihan minkä tahansa asian takia ei olisi kyllä tultua herättyä noihin aikoihin lomalla, mutta nyt syy oli niin pätevä että sen teki mielellään. 

Lähdimme metsästämään Aliisalle Tarzania. ❤️❤️

Sen eteen meidän täytyi ajaa noin kaksi tuntia syvälle ja korkealle Chiang Main lähistöllä olevaan viidakkoon. Matka ei ollut tasaisimmasta päästä. Saimme väistellä tienvarsilla toljottavia koiria, varoa mutkissa vastaantulijoita (kun mutkan taakse oli mahdotonta nähdä) sekä tuntea olonsa kuin vuoristoradassa konsanaan tien ollessa niin kuoppaista. 

Saavutimme tavoitteemme. Ja mistä muualta olisimmekaan sen löytäneetkään kuin roikkumasta liaaneista. 

Lähdettiin siis zippailemaan. Vaikka olimme kauhusta kalpeina siitä ettemme saaneet edes harjoitella ennen oikealle radalle lähtemistä, päätimme ylittää pienet kammomme ja lähteä radalle 5 kiinalaisen kanssa. 

Tunnelmaa kevensi loistavat ohjaajamme. Nimistä ei ole mitään havaintoa, mutta he olivat anyway super rentoja "ihmisapinoita", jotka roikkuivat naruista väärin päin temppuillen. 

Sekään ettei meillä ollut yhteistä kieltä haitannut menoa. Saatiin nauraa koko aamupäivä, milloin sille että olimme niin kauhuissamme tai pihalla ja milloin sille ettemme saaneet jalkaa menemään remmeistä läpi tai kaatuilemaan kuivalla maalla. Tietysti yhtään vähättelemättä sitä että saa housunsa näyttämään siltä, että olisi liian runsaat menkat istumalla ilmeisesti vasta maalatulla puupenkillä noustessamme ylemmäs vuorille. 

Niin se Tarzan sitten löytyi. 

Ylhäältä puista auttamasta kaunista ja pulassa olevaa Janea. Sormuskin ostettiin samana päivänä 20bathilla kuuluisilta "Sunday Walking Street Marketeilta".

Siellä olisi kyllä saanut vietettyä koko loppuillankin. Tehtiin pikkuhankintoja, fiilisteltiin meininkiä sekä ihailtiin thaimaalaista laulu-ja tanssikilpailua. Olimme taas aivan ällikällä nähdessämme pikkulapset meikattuina ja korkokengissä laulamassa lauluja, joita en luokittelisi aivan lastenlauluiksi. Kuten en myöskään niitä tanssiliikkeitä mitkä kuuluivat ohjelmaan. 

Kaikille myös tiedoksi että olemme kunnossa. Emme onneksi olleet todistamassa tämän päiväistä bussionnettomuutta, mistä on uutisoitu Iltasanomissa asti. Näimme kuinka monet poliisiautot ja ambulanssit kiirehtivät onnettomuuspaikalle meidän poistuessa takaisin kaupunkiin. 

Liikenteen lisäksi on muistettava varoa lentäviä tamppooneja.